Perhoset ovat hyönteisiä. Niillä on kahdet siivet. Niillä on kaksi tuntosarvea, joita he käyttävät haistamiseen ja yksi imukärsä, jolla he imevät mettä. Perhosen kehitys jaetaan neljään eri vaiheeseen.

FI

SV DA DE LT

Perhosen elämä alkaa munana. Naaras kiinnittää munansa sen kasvin lehden alapuolelle, josta toukka sitten voi syödä.

FI

SV DA DE LT

Munista kuoriutuu toukkia. Toukat syövät kasvinsa lehdet. Toukat kasvavat ja luovat nahkansa monta kertaa. Niillä on luontoon sulautuvat värit, jonka vuoksi niitä on vaikea petoeläimen havaita.

FI

SV DA DE LT

Perhosen viimeisen nahanluonnin yhteydessä, paljastuu kotelo. Toukka  koteloituu. Kotelossa toukka kehittyy perhoseksi.

FI

SV DA DE LT

Perhosen kuoriutuessa kotelosta, se pumppaa siipensä täysikokoiseksi. Parin tunnin kuluttua siivet ovat kehittyneet valmiiksi ja perhonen on valmis lentämään.

FI

SV DA DE LT

Värikkäitä päiväperhosia voi nähdä puutarhoissa tai kukissa. Ruotsissa on 120 erilaista päiväperhosta.

FI

SV DA DE LT

Yöperhosilla on suojavärjäys. Ne näkevät pimeässä ja lentävät öisin ja nukkuvat päivisin.

FI

SV DA DE LT

Perhoset eivät ole vain kaunista katseltavaa. Ne ovat myös tärkeitä ekosysteemillemme. Ne pölyttävät kasveja, mutta ovat ennen kaikkea lintujen, hämähäkkien ja lepakoiden ravintoa.

FI

SV DA DE LT

Viimeisten 50 vuoden aikana on perhosten määrä Ruotsissa vähentynyt. Tämä johtuu siitä, että heidän ympäristönsä pelloilla, metsissä ja niityillä on muuttunut. YK:n globaalinen tavoite numero 15 on “Ekosysteemi ja luonnon monimuotoisuus”.

FI

SV DA DE LT

Pienien keinojen avulla voimme auttaa perhosia lisääntymään. Voit istuttaa kasveja, joista toukat saavat ravintoa sekä kukkia, joista perhoset saavat paljon mettä. Perhosten kannalta on hyvä jättää tienreunojen ruoho leikkaamatta.

FI

SV DA DE LT

Näetkö sinä perhosia keväällä ja kesällä?

FI

SV DA DE LT