sprog
Susanne Backe - Frösakullsskolan
Oversat til grønlandsk af Agapeta Skifte JensenGreta Thunbergin ollessa 11 vuotta, näki hän koulussa merten muovijätteistä kertovan elokuvan. Hän oli huolestunut ympäristön saastumisesta ja ilmaston lämpenemisestä.
Greta Thunberg aqqanilinnik ukioqarluni immami plastikkinik mingutsitsineq pillugu filmersimavoq. Taamaalilluni paasivaa pinngortitami mingutsitsineqartoq tamatumalu kingunerigaa silaannaap kissatsikkiartornera.
Greta kirjoitti vuonna 2018 koulussa aineen: “Me tiedämme- ja voimme tehdä asialle jotain nyt”. Hän päätti ryhtyä toimeen. Hän kirjoitti omin tekstein kyltin, pyöräili Tukholmassa Ruotsin eduskuntatalolle ja aloitti istumalakon.
2018-mi Greta atuarluni allaaserinnissimavoq: “Ilisimasaqarpugut, iliuuseqarsinnaallutalu massakkut”. Namminerlu aalajangerluni iliuuseqarniarluni. Allagartarsualioriarluni cykelerluni naalakkersuisut ataatsimiittarfiata silatanukariarluni, ingilluni akerliussutsimik takutitsivoq.
Lakko kesti muutaman viikon ajan joka koulupäivä. Siitä lähtien on Greta ollut lakossa perjantaisin, saadakseen Ruotsin poliitikot toteuttamaan Pariisin ilmastosopimuksen. Hän on myös purjehtinut USA:han herättääkseen keskustelua ilmastonmuutoksesta.
Sapaatit akunnerini arlalinni ullut atuarfiusut allortarlugit tassani akerliussutsimik takutitsilluni issiasarpoq. Sverigemi naalakkersuisut eqqaasikkusuppai Parisimi isumaqatigiissummik. Aamma umiatsiamik USAmut angalanikuuvoq silaannaap allanngoriatornera malugitikkumallugu.
Greta Tintin Eleonora Ernman Thunberg syntyi 3.1.2003 Tukholmassa. Hänen isänsä on näyttelijä Svante Thunberg ja hänen äitinsä on oopperalaulaja Malena Ernman. Gretalla on Asbergerin syndrooma.
Greta Tintin Eleonora Ernman Thunberg Stockholmemi januarip pingajuani 2003 inunngorpoq. Angajoqqaarivai, angutaa Isiginnaartitsisartoq Svante Thunberg arraa operamik erinarsortartoq Malena Ernman. Greta Aspergers syndromemik innarluuteqarpoq.
Asbergerin syndrooma on autismikirjoa muistuttava kehityshäiriö. Henkilöllä, jolla on Asbergerin syndrooma voi olla vaikeuksia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Greta Thunberg on ylpeä siitä, että hän on erilainen ja on sitä mieltä, että hänen Asbergerin diagnoosinsa on supervoima.
Aspergers syndromeqarneq, tassaavoq innarluummut Autismemut assingusoq. Taamatut innarluutillit inooqataanermut akuuniarnikkut ajornartorsiuteqarajuttarput. Greta Thunbergip taamatut innarluuteqarnini tulluusimaarutigisarpaa, isumaqarami aspergereqarnermi sapiitsorsuutikkaani.
Greta Thunberg on tunnettu koko maailmassa hänen lakostaan “Koululakko ilmaston puolesta”. Hän on saanut paljon huomiota ja saanut tavata monen maan vallanpitäjiä. Hänen viestinsä on: Tämä on kiireellistä, ilmasto ei voi odottaa.
Greta Thunbergip akerliussutsimik takutitsisarnini nunarsuaq tamakkerlugu tusaamasaassutigivaa. Maluginiarneqartorujussuuvoq, aamma nunani assigiinngitsuni arlalinni inuit nuimasut naapittarpai. Oqariartuutigisarpaa silaannaap allanngoriartornerata piaartumik ilorraap tungaanut aallartittariaqarnera.
Greta Thunberg on vuosina 2018-2019 matkustanut ympäri maailmaa, pitänyt puheita ilmastokokouksissa ja Englannin parlamentissa, tavannut Paavi Franciskuksen Roomassa ja jopa saanut kirjeen Dalai Lamalta, joka ylisti Thunbergin panostuksia ilmaston hyväksi.
2018/2019 Greta Thunberg nunarsuarmi angalavoq, silaannaap kissatsikkiartornera pillugu ataatsimmiinernut oqalugiariartorluni, Englandimi naalakkersuisut ataatsimiittarfiani oqalugiarluni paavi Franciskus Romami naapinnikuua aamma Dalai Lamamit pinngortitamik eriaginnittuneranik nersorinnissutinik allagarsinikuuvoq.
Gretan sitoutuminen ympäristön hyväksi on levinnyt ympäri maailmaa, varsinkin nuorten joukossa. Hänen sanomansa on saavuttanut koko maailmassa miljoonia ihmisiä - häntä on kuitenkin samaan aikaan kovin kritisoitu. Greta haluaa, että kuuntelemme tutkijoita, heräämme ja alamme toimia ilmaston hyväksi.
Greta pinngortitamik eriaginninnermik soqutiginninnera nunarsuarmi tamani tusaamaneqaatigivaa, pingaartumik innusuttut akornanni. Oqariartuutaa inunnit milliuunilikkaanit tusarneqareerpoq. Aamma isornartorsiorneqartarpoq. Gretap kissaatigivaa ilisimatuut tusaassagigut pinngortitamik eriaginninnissatsinnut.
Saadakseen poliitikot reagoimaan osallistui oppilaita yli 100 maasta lakkoon ilmaston puolesta. Gretan viesti vallanpitäjille on: Te varastatte tulevaisuutemme!
Atuartut nunani 100 sinnerlugit amerlatigisuneersut akerliussutsimik takutitsereerput politerinut pinngortitamik eriaginninnerunissamik oqariartuuteqarlutik. Gretap oqaasinnaarivaa “siunissatsinnik arsaarpatsigut”.
Greta otti vuonna 2018 vastaan palkinnon Årets unga förebild, Time Magazine julisti Gretan joulukuussa 2018 yhdeksi maailman 25 vaikutusvaltaisimmaksi teiniksi ja maaliskuussa 2019 hän oli ehdokkaana Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi.
2018- mi Greta nersornaatisivoq inuusuttunut maligassiuisutut. Time Magazine december 2018- mi Greta nunarsuarmi tamani inuusuttuaqqani sunniuteqarnerpaat akornanni nr 25- usoq. Tammaammat marts 2019-mi Nobelimik nersorneqartussat akornanni inissinneqarluni.
Greta on saanut antaa nimen Keniassa löydetylle kovakuoriaiselle. Sen nimi on Nelloptodes gretae. Kovakuoriainen on keltainen, sokea ja siivetön, mutta sillä on kaksi lettiä muistuttavaa tuntosarvea. Lontoon luonnontieteellinen museo kunnioittaa Gretan luonnon hyväksi tekemää työtä nimeämällä eläimen hänen mukaansa.
Greta sullinermut sikannertuumut Kenyami nassaarineqaqqammersumut atsiunneqarpoq. Nelloptodes gretaemik. Taanna sungaartuuvoq, tappiitsuuvoq suloqaranilu. Marlunnik maluginiuteqarpoq soorlu Gretap perlaajai. Londonmi pinngortitaleriffimmiit pinngortitamik illersuinera pillugu nersorniarlugu atsiutippaat.
Gretan suuri tavoite on taistella ilmaston puolesta.YK:n maailmanlaajuinen tavoite numero 13: taistella ilmastonmuutosta vastaan. Mitä sinä voit tehdä ilmaston hyväksi?
Gretap siunnisarivaa pinngortitamik illersuinissani. FN- ip nunarsuarmi angunigassatut siunniussaata 13-at imaqarpoq silaannaap allanngoriartorneranik akiuiniarnissaq. Illit ulluinnarni pinngortitamut qanoq iliuuseqarsinnaavit?
Foto/ Myndir/ Asseq/ Valokuva/ Guvvieh/ Nuotraukos/ Photo:
S1+6+10: Anders Hellberg - commons.wikimedia.org
S4: Pxhere.com
S8: Frankie Fouganthin - commons.wikimedia.org
S12: Melessa - commons.wikimedia.org
S14+22: European Parliament - flickr.com
S16: Astraea - vimeo.com
S18: Goran Horvat - pixabay.com
S20: ©Jerker Ivarsson - aftonbladet.se
S24: ©Michael Darby
S26: Globalgoals.org