Tilbage til søgning
Skift
sprog
sprog
Åarjel-saemiej skuvle -”lulli sámpmelažžaid skuvla”
Åarjel-saemiej skuvle -”lulli sámpmelažžaid skuvla”
5.- 7. kl Åarjel-saemiej skuvlesne
Oversat til nordsamisk af Mina Eira Åhren, Maja Buljo Åhren, Jonas Buljo Åhren & Anne Laila Buljo Åhren
4
Åarjel-saemiej skuvle lea sámi skuvla Snåasas ja Snåasa lea gaska Norggas.
Åarjel-saemiej skuvle lea sámi skuvla Snåasas ja Snåasa lea gaska Norggas.
6
Åarjel-saemiej skuvla lea unna skuvllaš. Čákčat 2019`gis ledje 17 oahppi skuvllas . 1-4 luohkkat leat seamma luohkka lánjas ja 5-7 luohkkat leat ges eara luohkkalánjas.
Åarjel-saemiej skuvla lea unna skuvllaš. Čákčat 2019`gis ledje 17 oahppi skuvllas . 1-4 luohkkat leat seamma luohkka lánjas ja 5-7 luohkkat leat ges eara luohkkalánjas.
8
Oahppit bohtet iešguđetge báikiin miehta Norgga ja Ruoŧa. Dalle muhtin mánát orrot internáhtas go leat skuvllas. Internáhta šadda dego ruoktu mánáide. Juohkehaččas lea iežas látnja ja doppe ožžot biepmu ja ovdamorraša.
Oahppit bohtet iešguđetge báikiin miehta Norgga ja Ruoŧa. Dalle muhtin mánát orrot internáhtas go leat skuvllas. Internáhta šadda dego ruoktu mánáide. Juohkehaččas lea iežas látnja ja doppe ožžot biepmu ja ovdamorraša.
10
Jági 1961`as mearriduvvui ahte galget sámi skuvlla Snåasai ásahit. Internáhta válbmanii 1968`is. Vuostaš jágiid ledje luohkkalánjat Vinjeskuvllas.
Jági 1961`as mearriduvvui ahte galget sámi skuvlla Snåasai ásahit. Internáhta válbmanii 1968`is. Vuostaš jágiid ledje luohkkalánjat Vinjeskuvllas.
12
Juovlamánu nuppibeaivve 1977`as lei Åarjel-saemiej skuvle válmmas, ja mii oaččuimet iežamet skuvlla. Mánjel lea sihkke skuvla ja internáhta stuoriduvvon.
Juovlamánu nuppibeaivve 1977`as lei Åarjel-saemiej skuvle válmmas, ja mii oaččuimet iežamet skuvlla. Mánjel lea sihkke skuvla ja internáhta stuoriduvvon.
14
Ella Holm Bull lei vuosttaš rektor Åarjel-saemiej skuvllas. Ella barggai lullisámegielain olles eallenági ja čáli máŋga oahppogirjji ja lávlaga. Jágiid 1989-1993 lei son sámediggelahttu.
Ella Holm Bull lei vuosttaš rektor Åarjel-saemiej skuvllas. Ella barggai lullisámegielain olles eallenági ja čáli máŋga oahppogirjji ja lávlaga. Jágiid 1989-1993 lei son sámediggelahttu.
16
Lassin dábálaš fágaide nu go matemahtihkka,lášmmohallan, dárogiella ja eŋgelasgiella, de lea mis lullisámegiella juogo vuostaš dahje nubbin giellan. Muhtin ohppiin lea maid davvisámegiella. Min oahpaheadjit hupmet sihkke dárogiela ja sámegiela. Duedtie lea sámi giehta duodji.
Lassin dábálaš fágaide nu go matemahtihkka,lášmmohallan, dárogiella ja eŋgelasgiella, de lea mis lullisámegiella juogo vuostaš dahje nubbin giellan. Muhtin ohppiin lea maid davvisámegiella. Min oahpaheadjit hupmet sihkke dárogiela ja sámegiela. Duedtie lea sámi giehta duodji.
18
Åarjel-saemiej skuvla fállá sámegiel gáiddusoahpahusa ohppiide geat vázzet eara skuvllain. Dat oahppit bohtet min skuvlii go mis leat guossevahkkut.
Åarjel-saemiej skuvla fállá sámegiel gáiddusoahpahusa ohppiide geat vázzet eara skuvllain. Dat oahppit bohtet min skuvlii go mis leat guossevahkkut.
20
Juohke jági leat mis 4 guossevahkku, 2 ovdal juovllaid ja 2 maŋŋel juovllaid. Dalle mii bargat iešguđetgelágan fáddáidguin nu go ovdamearka dihte. giđđajohttin, duodji, muitalusat ja áviisaidguin.
Juohke jági leat mis 4 guossevahkku, 2 ovdal juovllaid ja 2 maŋŋel juovllaid. Dalle mii bargat iešguđetgelágan fáddáidguin nu go ovdamearka dihte. giđđajohttin, duodji, muitalusat ja áviisaidguin.
22
Measta juohke beaivvi mii borrat beaiveborramuša internáhtas. Dalle mii guossut guoli, bánnogáhkuid, pasta, bohccobierggu ja ollu eara.
Measta juohke beaivvi mii borrat beaiveborramuša internáhtas. Dalle mii guossut guoli, bánnogáhkuid, pasta, bohccobierggu ja ollu eara.
24
Čákčat mii mannat njuovvagárddiide iešguđetbáikiin. Mii oahppit veahkehit njuovvat niestebohcco skuvlii.
Čákčat mii mannat njuovvagárddiide iešguđetbáikiin. Mii oahppit veahkehit njuovvat niestebohcco skuvlii.
26
Juohke jági lea mis okta biebmobeaivi. Dalle mii málestit juogo sámiborramušaid dahje eara riikaid biepmuid. Dalle mii maid bovdet váhnemiid, oappáid ja vieljaid mállásiidda.
Juohke jági lea mis okta biebmobeaivi. Dalle mii málestit juogo sámiborramušaid dahje eara riikaid biepmuid. Dalle mii maid bovdet váhnemiid, oappáid ja vieljaid mállásiidda.
28
Juohkenuppi čávčča mii vuolgit Plassjii “Raasten Rastah” kultur festiválai. Doppe mii beassat váljjet leat mielde iešguđetgelágan bargobájiin nu go duodji, lášmohallan, giellain stoahkat, musihkka ja nu ain viidaset.
Juohkenuppi čávčča mii vuolgit Plassjii “Raasten Rastah” kultur festiválai. Doppe mii beassat váljjet leat mielde iešguđetgelágan bargobájiin nu go duodji, lášmohallan, giellain stoahkat, musihkka ja nu ain viidaset.
30
Skuvlla vuolit gearddis lea sámi mánáidgárdi man namma lea Suaja maanagïerte. Skuvlas ja mánáidgárddis leat muhtin barggut ovttas. Nu go ovdamearka dihte mis leat oktasaš olgotuvrrat, sámi álbmotbeaivvi doalut jnv.
Skuvlla vuolit gearddis lea sámi mánáidgárdi man namma lea Suaja maanagïerte. Skuvlas ja mánáidgárddis leat muhtin barggut ovttas. Nu go ovdamearka dihte mis leat oktasaš olgotuvrrat, sámi álbmotbeaivvi doalut jnv.
32
Jági 2018 gis lei skuvllas stuora ávvudeapmi go ávvudii ahte skuvla šaddai 50 jági. Dalle bohte guossin sihke ovddeš oahppit, oahpaheadjit ja eara guosit. Stuora ávvudeapmi lei konseartain, čájáhusain, njálgga biepmuiguin ja vel ollu eara.
Jági 2018 gis lei skuvllas stuora ávvudeapmi go ávvudii ahte skuvla šaddai 50 jági. Dalle bohte guossin sihke ovddeš oahppit, oahpaheadjit ja eara guosit. Stuora ávvudeapmi lei konseartain, čájáhusain, njálgga biepmuiguin ja vel ollu eara.
34
Muitat go makkár gielaid mii oahppat min skuvllas?
Åarjel-saemiej skuvle -”lulli sámpmelažžaid skuvla”
Foto/ Myndir/ Asseq/ Valokuva/ Govvá/ Guvvieh/ Nuotraukos/ Photo:
S1-34: Åarjel-saemiej skuvle
S12: Jens Søraa
www.aarjelsaemiejskuvle.com
© 2020 atlantbib.org
X