kl
Tillbaka till sökning
Skift
språk
språk
klMuovia meressä (FN17 Maapallon tavoitteet)
Plastikki immami - (FN17 nunarsuup anguniagaa)
Freja Nicolajsen, Emma Gade og Stine Sørensen - Vonsild Skole
Översatt till grönländska av Hanne Christensen
4
Muovi on valtamerten suuri ongelma. Mereen joutuu n. 8 miljoonaa tonnia muovia vuodessa. Uskotaan, että 10 vuoden päästä siellä on vuosittain 16 miljoonaa tonnia päästöjä.
Plastikki nunarsuup imartaani ajornartorsiuutaaqaaq. Ukiut tamaasa 8 million tons missaaniittut plastikkit immamut pisarput. Ilimagineqarpoq ukiut 10-t qaangiuppata 16 million toni immamut eqqarneqartalersimassasut.
6
Niistä 8 miljoonasta tonnista muovia, jotka tulevat mereen, vajoaa 70 % pohjaan. Kohta siellä saattaa olla enemmän muovia kuin kaloja meressä.
Taakkunaniit Ukiumut 8 million toni plastikkit 70%-ii immap naqqanut kivisarput. Kingunerisinnaavaalu imaq plastikkeqarnerulissasoq aalisagaqarnermiit.
8
Tanskassa, Jyllannin rannikolla, huuhtoutuu joka vuosi yli 100 tonnia muovia maihin.
Danmarkimi Jyllandip kitaata sineriaani ukiut tamaasa 1000 ton plastikkit nunataanut tipisarsimapput.
10
Auringon UV-säteet tekevät muovista hauraan, muovin lojuessa meressä. Silloin muovi hajoaa palasiksi ja muuttuu lopulta mikromuoviksi. Muovi ei katoa koskaan.
Plastikki immamiitilluni seqernup qinngornerisa UV-ata plastikki aqilisittarsimavaa. Taamaasilluni plastikki aserujanerulersarpoq, naggataatigullu mikroplastinngortarluni isinit takuneqarsinnaanngitsoq. Nungunngisaannassallutillu.
12
Muovi on pitkäkestoista, koska siitä tulee mikromuovia. Jotkut muovit kestävät 500 vuotta, koska ovat muuttuneet mikromuoviksi.
Plastikki sivisuumik piusarpoq mikroplastinngornissami tungaanut. Plastikkit ilaat ukiuni 500-juni piusarput mikroplastinngunnginnerminni.
14
Noin 100 000 nisäkästä ja kilpikonnaa ja miljoona merilintua kuolee joka vuosi muovin takia. Eläimet luulevat usein, että muovi on ruokaa. Merilinnuista 95% on pieniä muovinpalasia vatsassaan.
Plastikki pisuulluni ukiumut miluumasut saaniluillu 100.000-tit missaaniittut timmissallu 1 mio. missaaniittut toqusarput. Isumaqartarsimagamik plastikki nerisassaasoq. Timmissat 95%-ii naavini plastikkiaraqartarsimapput.
16
Mikromuovi on paljon vaarallisempaa kuin muovi suurina paloina. Kaikki meressä elävät eläimet tulevat saamaan mikromuovia elimistöönsä.
Mikroplastit plastikkerujussuarnit ulorianarnerupput. Uumasut immamiittut tamarmik mikroplastit immamiittut iijorartoortarsimavaat.
18
Kun eläimet syövät muovia, mikromuovi päätyy ruokaan, jota saamme merestä. Tässä tapauksessa maahan heittämämme muovi, päätyykin pahimmasssa tapauksessa omiin vatsoihimme.
Uumasut immamiittut plastikkitorsimappata mikroplastitaa nerisatsinnut pisarpoq. Taamaasilluni Plastikkit nunamut eqqartakkagut ajornerusumik naatsinnut pisarput.
20
Tutkijat ovat huomanneet, että muovit tulevat usein ihmisiltä, jotka asuvat 50 km päässä rannoilta, koska muovi kulkee tuulen mukana ja joutuu mereen.
Ilisimatuut paasisimavaat nunap sineriaata eqqaani 50 km-imi ungasissusilimmi inuit najugalinneersuusartut. Plastikkit teqqaasarsimapput immamullu pisarlutik.
22
Maailman 14 tavoitteessa on mm. kyse meren saastumisen vähentämisestä. Ajatteletko, mitä muovijätteellesi tapahtuu, kun heität sen pois.
Nunarsuup anguniagaata 14-ip iliuuseriniagaraa immami mingutitsineq annikillisarniassallugu. Eqqarsaatigisarsimaviuk plastikkinik igitsigaangavit sumut pisarneranik?
Muovia meressä (FN17 Maapallon tavoitteet)
Foto/ Myndir/ Asseq/ Valokuva/ Guvvieh: S1: photolib.noaa.gov S4: Brian Merrill - pixabay.com S6: Kevin Krejci - flickr.com S8: Sandra Altherr - pixabay.com S10: Kein - commons.wikimedia.org S12: MaxPixel.net S14:Stefan Leijon - flickr.com S16: Thue - commons.wikimedia.org S18: John Brookes - pixabay.com S20: RitaE - pixabay.com S22: Globalgoals.org
© 2019 atlantbib.org
X