gïele
Tone Marie Larsen & Anita Dunfjeld Aagård
Jarkoestamme Agapeta Skifte JensenSaepmie (Saamenmaa) on alue Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Venäjällä, jossa saamelaiset ovat perinteisesti asuneet.
Saamit nunaat tassaavoq Norgemi, Sverigemi, Finlandimi Ruslandimilu inissisimasoq.
Saamelaiset ovat alkuperäiskansa, koska he asuivat alueella silloin kun kuninkaat ja maiden johtajat piirsivät Pohjoismaiden rajat. Norjan perustuslaissa sanotaan, että Norjan valtio on perustettu kahden kansan, norjalaisten ja saamelaisten, maalle.
Saamit nunap inoqqaarivinik taaaneqartarput, tassa taamani kunngiinit nunallu naalagaanit Nunat avannarliit killeqarfeqalersinneqarmat, tamaani tamaani najugaqarmata. Norgep tunngaviusumik inatsisaani allaqqavoq Norge nunanut marlunnut aveqqasoq, tassa Norgimiut nunaat aammalu Saamit nunaat.
Ei tiedetä, paljonko saamelaisia maailmassa on, mutta arvioidaan että heitä on 50 – 80000. Heistä noin 2000 asuu Venäjällä, 7000 Suomessa, 17 000 Ruotsissa ja 40 000 Norjassa.
Ilisimaneqanngilaq Saamit nunarsuatsinni qanoq amerlatiginersut. Ilimagineqarporli 50-80 000-nik missaannik saameqarnissaa. Taakkunannga 2000-it miss. Ruslandimi, 7000-it Finlandimi, 17 000-it Sverigemi 40 000-illu Norgemi.
On olemassa yhdeksän eri saamen kieltä. Kielten välillä on niin paljon eroja, että vain lähimmät ymmärtävät toisiaan. Erot eteläsaamen ja pohjoissaamen välillä ovat kuin erot norjan ja islannin välillä.
Saamit assigiinngitsunik qulingiluanik oqaaseqarput. Oqaatsit assigiinngissutaat amerlasuujupput, taamaallaat qanitariissut imminnut paasisinnaapput. Saamit kujataaneersut avannaaneersullu oqaasiisa assigiinngissutaat assersuunneqarsinnaavo, soorlu, Islandimiut oqaasii Norgimiulu oqaasiisa assigiinngissutaat.
Saamelaisten vaatteet, saamenpuvut, osoittavat mistä perheet ovat kotoisin. Saamenpukuja käytetään sekä juhlissa että hautajaisissa, kuten myös kokouksissa ja silloin, kun halutaan näyttää kuka on.
Saamit atisaasa tujuuluisalu suminngaaneersuuneri ilaqutaaasalu suminngaaneersuuneri nalunaartarpaat. Saamit tujuulutik ullorsiornerminni ilisinerminnilu atortarpaat. Aamma ataatsimoornerni suminngaaneernertik paasitikkusukkaangamikku atortarpaat.
Saamen lippu on kaikkien saamelaisten yhteinen lippu. Lipun neljä väriä kuvaavat saamelaisten neljää asuinmaata. Punainen väri symbolisoi tulta, vihreä väri luontoa, keltainen aurinkoa ja sininen väri vettä.
Ympyrä symbolisoi aurinkoa ja kuuta.
Saamit ataatsimut erfalasoqarput. Qalipaataasa assigiinngitsut sisamaasut nalunaarpaat Saamit nunani assigiinngitsuni sisamani najugaqarnerinik. Aappaluttoq innermut, qorsuk pinngortitamut, sungaartoq seqinermut tungujortorlu immamut ilisarnaataapput. Ammalortoq seqinermut qaammaammullu ilisarnaataapput.
Saamelaisten kansallispäivä on 6. helmikuuta. Tämä päivä valittiin, koska 6. helmikuuta 1917 saamelaisia koko Norjasta ja muutamia Ruotsista kerääntyivät ensimmäistä kertaa kokoukseen Trondheimiin, keskustellakseen saamelaisten oikeuksista.
Saamit ullorsiortarfigivaat 6.februar. Ulloq taanna toqqarneqarsimaneranut pissutaavoq, tassa 6.februar 1917-mi siullerpaamik saamit Norgemi tamaneersut saamit Sverigemeersut ilaai Trondheimimi ataatsimooqqaarmata, saamit pisinnaatitaaffiinik eqqartueqatigiinnermi.
1900-luvun alussa saamelaisilla ei ollut samoja oikeuksia kuin heillä nykyään on. Norjassa viranomaiset yrittivät tehdä saamelaisista norjalaisia, koska heidän mukaan Norjassa ei voinut olla enempää kuin yksi kieli, yksi kansa ja yksi kulttuuri.
1900- kut aallartiilaaneranni saamit pisinnaatitaaffii ullumikkornit allaanerupput. Norgemi oqartussat saamit norgemiunngortikkumasimagaluarpaat isumaqaramik oqaatsit, inuiaat kulturilu Norgemi ataasiusariaqartut.
Nykyään monet saamelaiset lapset voivat opiskella saamea koulussa ja radiosta voi kuulla saamelaista musiikkia. Kuvassa kuningas Harald ja kruununprinssi Håkon Magnus avaavat Norjan Saamelaiskäräjät.
Massakkut saamit meerartaat atuarfimmi saamisut ilinniartinneqartarput, aamma radiokkut saamit nipilersugaat tusarnaarneqarsinnaapput. Assilissami takuneqarsinnaavoq Kong Harald aamma kronprins Håkon Magnus Sametingi ammaraat.
Sekä Norjassa, Ruotsissa, Suomessa että Venäjällä toimii Saamelaiskäräjät. Saamelaiskäräjien tehtävänä on hoitaa saamelaisten omaa kieltä ja kulttuuria sekä heidän yhteiskunnallisia asioita.
Norgemi, Sverigemi, Finlandimi Ruslandemilu sametingeqarpoq. Sametingit oqaatsit, kulturi inuiaqatigiittullu inuunerup ineriartortinneqarnissai qulakkiissavai.
Foto/ Myndir/ Asseq/ Valokuva/Guvvieh: S1: Yevgeny Pashnin - commons.wikimedia.org + Anita Dunfjeld Aagård S1+24: Annamari Molnar - flickr.com S4: Bff - commons.wikimedia.org S6: Julia Velkova - commons.wikimedia.org S8: Karin Beate Nøsterud - commons.wikimedia.org S12+20: Sámediggi Sametinget - flickr.com S10: Ningyou - commons.wikimedia.org S14: Jeltz - commons.wikimedia.org S16: Schrøderarkivet/Sverresborg - commons.wikimedia.org S18: Nasjonalbiblioteket - commons.wikimedia.org S22: Illustratedjc - commons.wikimedia.org