valodu
Freja Nicolajsen, Emma Gade og Stine Sørensen - Vonsild Skole
Tulkojums uz lietuviešu valodu Augustė Baranauskaitė - Simono Daukanto GimnazijaMuovi on valtamerten suuri ongelma. Mereen joutuu n. 8 miljoonaa tonnia muovia vuodessa. Uskotaan, että 10 vuoden päästä siellä on vuosittain 16 miljoonaa tonnia päästöjä.
Plastikas yra didelė problema pasaulio jūrose. Yra maždaug 8 milijonai tonų plastiko, kuris kasmet patenka į vandenyną. Manoma, kad per 10 metų kiekvienais metais bus išmesta 16 milijonų tonų.
Niistä 8 miljoonasta tonnista muovia, jotka tulevat mereen, vajoaa 70 % pohjaan. Kohta siellä saattaa olla enemmän muovia kuin kaloja meressä.
Iš 8 milijonų tonų plastiko, kuris kasmet patenka į vandenyną, 70% jo nusėda į dugną. Netrukus jūroje gali būti daugiau plastiko nei žuvies.
Tanskassa, Jyllannin rannikolla, huuhtoutuu joka vuosi yli 100 tonnia muovia maihin.
Danijos vakarinėje Jutlandijos pakrantėje kasmet išplaunama daugiau kaip 1000 tonų plastiko.
Auringon UV-säteet tekevät muovista hauraan, muovin lojuessa meressä. Silloin muovi hajoaa palasiksi ja muuttuu lopulta mikromuoviksi. Muovi ei katoa koskaan.
Kai plastikas yra jūroje, saulės UV spinduliai plastiką daro trapų. Tuomet plastikas lengvai lūžta ir ilgainiui virsta mikroplastika, kurios nematote. Jis niekada neišnyksta.
Muovi on pitkäkestoista, koska siitä tulee mikromuovia. Jotkut muovit kestävät 500 vuotta, koska ovat muuttuneet mikromuoviksi.
Plastikas ilgai išlieka, kol virsta mikroplastika. Kai kurie plastikai išlieka 500 metų, kol virsta mikroplastika.
Noin 100 000 nisäkästä ja kilpikonnaa ja miljoona merilintua kuolee joka vuosi muovin takia. Eläimet luulevat usein, että muovi on ruokaa. Merilinnuista 95% on pieniä muovinpalasia vatsassaan.
Apie 100 000 žinduolių ir vėžlių ir 1 mln. jūrų paukščių kasmet miršta dėl plastiko. Jie dažnai mano, kad plastikas yra maistas. 95% visų jūros paukščių skrandyje yra mažų plastiko gabalėlių.
Mikromuovi on paljon vaarallisempaa kuin muovi suurina paloina. Kaikki meressä elävät eläimet tulevat saamaan mikromuovia elimistöönsä.
Mikroplastika yra daug pavojingesnė už didelius plastiko gabalus. Visi vandenyno gyvūnai sugers mikroplastiką vandenyje.
Kun eläimet syövät muovia, mikromuovi päätyy ruokaan, jota saamme merestä. Tässä tapauksessa maahan heittämämme muovi, päätyykin pahimmasssa tapauksessa omiin vatsoihimme.
Kai gyvūnai valgo maistą, mikroplastikas patenka į jų organizmą, kurį mes valgome iš jūros. Dėl to plastikas, kurį mes metame ant žemės, blogiausiu atveju, patenka į mūsų pačių skrandžius.
Tutkijat ovat huomanneet, että muovit tulevat usein ihmisiltä, jotka asuvat 50 km päässä rannoilta, koska muovi kulkee tuulen mukana ja joutuu mereen.
Tyrėjai nustatė, kad daugiausia plastiko dažniausiai gauna žmonės, gyvenantys 50 km atstumu nuo kranto, nes plastikas pučia aplink vandenyną.
Maailman 14 tavoitteessa on mm. kyse meren saastumisen vähentämisestä. Ajatteletko, mitä muovijätteellesi tapahtuu, kun heität sen pois.
14 darnaus pasaulio vystymo tikslas, be kita ko, numato jūros taršos mažinimą. Ar galvojate apie tai, ką darote iš savo plastiko atliekų, kai jas išmetate?
Foto/ Myndir/ Asseq/ Valokuva/ Guvvieh: S1: photolib.noaa.gov S4: Brian Merrill - pixabay.com S6: Kevin Krejci - flickr.com S8: Sandra Altherr - pixabay.com S10: Kein - commons.wikimedia.org S12: MaxPixel.net S14:Stefan Leijon - flickr.com S16: Thue - commons.wikimedia.org S18: John Brookes - pixabay.com S20: RitaE - pixabay.com S22: Globalgoals.org