Aftur til leiting
Broyt
mál
mál
Åarjel-saemiej skuvle -”lulli sámpmelažžaid skuvla”
Åarjel- saemiej skuvle - eteläsaamelaisten koulu
5.- 7. kl Åarjel-saemiej skuvlesne
Týtt: S:t Olofsskolan 8cf, Åbo
4
Åarjel - saemieej skuvle on saamelainen koulu keskellä Norjaa Snåsassa.
6
Åarjel-saemiej skuvla lea unna skuvllaš. Čákčat 2019`gis ledje 17 oahppi skuvllas . 1-4 luohkkat leat seamma luohkka lánjas ja 5-7 luohkkat leat ges eara luohkkalánjas.
Åarjel - saemieej skuvle on pieni koulu. Syksyllä 2019 koulussa oli 17 oppilasta. Luokat 1-4 ovat yhdessä luokassa ja luokat 5-7 toisessa.
8
Oahppit bohtet iešguđetge báikiin miehta Norgga ja Ruoŧa. Dalle muhtin mánát orrot internáhtas go leat skuvllas. Internáhta šadda dego ruoktu mánáide. Juohkehaččas lea iežas látnja ja doppe ožžot biepmu ja ovdamorraša.
Kouluun tulee oppilaita Norjan eri kaupungeista ja muutama Ruotsista. Muutama oppilas asuu sen vuoksi sisäoppilaitoksessa koulua käydessään. Sisäoppilaitos on kuin lasten koti. Heillä on omat huoneensa ja saavat ruokaa ja huolenpitoa.
10
Jági 1961`as mearriduvvui ahte galget sámi skuvlla Snåasai ásahit. Internáhta válbmanii 1968`is. Vuostaš jágiid ledje luohkkalánjat Vinjeskuvllas.
Vuonna 1961 päätettiin perustaa saamenkielinen koulu Snåsaan. Sisäoppilaitos valmistui vuonna 1968. Ensimmäisinä vuosina heillä oli luokkahuoneet Vinjan koulussa.
12
Juovlamánu nuppibeaivve 1977`as lei Åarjel-saemiej skuvle válmmas, ja mii oaččuimet iežamet skuvlla. Mánjel lea sihkke skuvla ja internáhta stuoriduvvon.
Åarjel - saemieej skuvle valmistui 2. joulukuuta 1977 ja saimme oman koulumme. Koulua ja sisäoppilaitosta on sen jälkeen laajennettu.
14
Ella Holm Bull lei vuosttaš rektor Åarjel-saemiej skuvllas. Ella barggai lullisámegielain olles eallenági ja čáli máŋga oahppogirjji ja lávlaga. Jágiid 1989-1993 lei son sámediggelahttu.
Ella Holm oli Åarjel - saemieej skuvle ensimmäinen rehtori. Ella työskenteli koko elämänsä eteläsaamelaisten kielten parissa ja kirjoitti monta koulukirjaa ja laulua. Hänet 1989-1993 valittiin saamelaiskäräjiin.
16
Lassin dábálaš fágaide nu go matemahtihkka,lášmmohallan, dárogiella ja eŋgelasgiella, de lea mis lullisámegiella juogo vuostaš dahje nubbin giellan. Muhtin ohppiin lea maid davvisámegiella. Min oahpaheadjit hupmet sihkke dárogiela ja sámegiela. Duedtie lea sámi giehta duodji.
Tavallisten aineiden ohella kuten matematiikka, liikunta, norjan kieli ja englanti on meillä myös eteläsaame ensimmäisenä tai toisena kielenä. Opettajamme puhuvat sekä saamea että norjaa. Duedtie on saamelainen käsityö.
18
Åarjel-saemiej skuvla fállá sámegiel gáiddusoahpahusa ohppiide geat vázzet eara skuvllain. Dat oahppit bohtet min skuvlii go mis leat guossevahkkut.
Åarejel-saemiej skuvle järjestää etäopetusta eri kouluissa käyville saamelaisille oppilaille. Nämä oppilaat tulevat koulullemme vierailuviikkojemme aikana.
20
Juohke jági leat mis 4 guossevahkku, 2 ovdal juovllaid ja 2 maŋŋel juovllaid. Dalle mii bargat iešguđetgelágan fáddáidguin nu go ovdamearka dihte. giđđajohttin, duodji, muitalusat ja áviisaidguin.
Meillä on joka vuosi neljä vierailuviikkoa, kaksi ennen joulua ja kaksi joulun jälkeen. Työskentelemme silloin eri teemojen parissa, kuten esimerkiksi porojen kevätmuutto, saamelainen käsityö, seikkailua ja lehden tekoa.
22
Measta juohke beaivvi mii borrat beaiveborramuša internáhtas. Dalle mii guossut guoli, bánnogáhkuid, pasta, bohccobierggu ja ollu eara.
Syömme melkein joka päivä lounasta sisäoppilaitoksessa. Saamme siellä kalaa, pannukakkuja, pastaa, poronlihaa ja paljon muuta.
24
Čákčat mii mannat njuovvagárddiide iešguđetbáikiin. Mii oahppit veahkehit njuovvat niestebohcco skuvlii.
Syksyllä menemme eri poroaitauksiin kun poroja teurastetaan. Me, oppilaat, autamme viemään teurastetut eläimet koululle.
26
Juohke jági lea mis okta biebmobeaivi. Dalle mii málestit juogo sámiborramušaid dahje eara riikaid biepmuid. Dalle mii maid bovdet váhnemiid, oappáid ja vieljaid mállásiidda.
Meillä on joka vuosi kokonainen ruokapäivä.Teemme silloin saamelaista tai kansainvälistä ruokaa. Kutsumme silloin vanhempamme ja sisarukset päivälliselle.
28
Juohkenuppi čávčča mii vuolgit Plassjii “Raasten Rastah” kultur festiválai. Doppe mii beassat váljjet leat mielde iešguđetgelágan bargobájiin nu go duodji, lášmohallan, giellain stoahkat, musihkka ja nu ain viidaset.
Lähdemme joka toinen syksy saamelaiseen kulttuurifestivaaliin “Raasten Rastah” Röroosiin. Voimme siellä osallistua eri työpajoihin kuten esimerksi: käsityö, urheilu, kielileikit, musiikki.
30
Skuvlla vuolit gearddis lea sámi mánáidgárdi man namma lea Suaja maanagïerte. Skuvlas ja mánáidgárddis leat muhtin barggut ovttas. Nu go ovdamearka dihte mis leat oktasaš olgotuvrrat, sámi álbmotbeaivvi doalut jnv.
Saamelainen esikoulu Suaja maanagierte sijaitsee koulun kellarissa. Koulu ja esikoulu tekevät eri asioita yhdessä. Teemme yhdessä retkiä, vietämme saamelaista kansallispäivää jne.
32
Jági 2018 gis lei skuvllas stuora ávvudeapmi go ávvudii ahte skuvla šaddai 50 jági. Dalle bohte guossin sihke ovddeš oahppit, oahpaheadjit ja eara guosit. Stuora ávvudeapmi lei konseartain, čájáhusain, njálgga biepmuiguin ja vel ollu eara.
Åarjel - samisk skuvle vietti vuonna 2018 juhlavuotta koulun täyttäessä 50 vuotta. Vanhoja oppilaita, opettajia ja muita vieraita tuli silloin koululle. Sitä juhlittiin suuresti mm. konsertein, esittelyin ja hyvän ruuan kera.
34
Muistatko mitä kieliä opimme koulussa?
Åarjel-saemiej skuvle -”lulli sámpmelažžaid skuvla”
Foto/ Myndir/ Asseq/ Valokuva/ Govvá/ Guvvieh/ Nuotraukos/ Photo:
S1-34: Åarjel-saemiej skuvle
S12: Jens Søraa
www.aarjelsaemiejskuvle.com
© 2020 atlantbib.org
X