fi
Aftur til leiting
Broyt
mál
mál
fiFinlandi
Suomi
3 K Grundskolan Norsen
4
Finlandi Nunat avannarlernut ilaavoq. Finlandip killeqarfeqatigai Sverige, Norge aammalu Ruslandi. Finlandip kujataaniipportaaq Estland.
Suomi kuuluu Pohjoismaihin. Suomen naapurimaat ovat Ruotsi, Norja ja Venäjä. Suomenlahden eteläpuolella on Viro.
6
Finlandi Sverigemut atasimagaluarpoq ukioq 1809-tikillugu. Kiisalu ukiut 1809-miit 1917-imut Ruslandimut atasimagaluarluni. Finlandi 6.decemberi 1917 namminersulerpoq.
Suomi oli osa Ruotsia vuoteen 1809 asti, ja vuosina 1809–1917 Suomi kuului Venäjälle. Suomi itsenäistyi 6. joulukuuta 1917.
8
Finlandimi oqaatsit marluk atorneqarput, finskisut kiisalu svenskisut. 88% miss. Finskisut oqaluttuupput, 5,5%-iilu svenskisut.
Suomen kaksi kansalliskieltä ovat suomi ja ruotsi. Suomea puhuu noin 88 % väestöstä ja ruotsia noin 5,5 %.
10
Finlandimi 5,5 millionit najugaqarput. Illoqarfiit pingaarnersaat tassaavoq Helsingfors. Aningaasaraallu euro.
Suomessa asuu noin 5,5 miljoonaa ihmistä. Pääkaupunki on Helsinki. Suomen valuutta on euro.
12
Finlandi nunaavoq demokratiskiusoq. Ukiut arfinilikkaarlugit Præsidentissamik qinersisoqartarpoq. Ullumikkut 2019-imi Sauli Niinistö præsidentiuvoq.
Suomi on demokraattinen tasavalta. Presidentti valitaan joka kuudes vuosi. Tällä hetkellä (2019) presidenttinä toimii Sauli Niinistö.
14
Finlandip erfalasua tungujortuuvoq qaqortortalik. Inuiattut uumasuni ilisarnaatigaat nanoq. Inuiattullu naasoralugu liljekonval.
Suomen lippu on sinivalkoinen. Suomen kansalliseläin on karhu. Kansalliskukka on kielo.
16
Johan Ludvig Runeberg (1804-1877) Finlandip inuiattut angutitaraat.Taallaq “nunarput” allassimavaa inuiattullu erinarsuutaalluni. Runeberg ullua nalliuttorsiutigineqartarpoq februarip 5-iani. Runebergillu kagia nerineqartarluni.
Johan Ludvig Runeberg (1804–1877) on Suomen kansallisrunoilija. Hän on kirjoittanut runon “Maamme”, joka on myös Suomen kansallislaulu. Runebergin päivää vietetään 5. helmikuuta. Silloin syödään runebergintorttuja.
18
Finlandilu taaneqartarpoq “tatsit tusindtillit nunaat” tassami 200 000 missaani taseqarami. Tatsini anginersaraat Saimen. Finlandimi portunersaq 1623,6m missaanik portussuseqarpoq. Haldefjäll-imiillunilu.
Suomea kutsutaan ”tuhansien järvien maaksi”, koska täällä on melkein 200 000 järveä. Suurin järvi on Saimaa. Suomen korkein kohta (n. 1623,6 m) sijaitsee Haltitunturilla.
20
Kalevala Finlandip taalliortorsuaraa. Elias Lönnrotip taallat Finlanimeersut ataatsimut katersornikuuai oqaluttuanngortillugillu.
Kalevala on Suomen kansalliseepos. Elias Lönnrot keräsi runoja eri puolilta Suomea ja yhdisti ne kertomukseksi.
22
Tove Jansson atuakkiortuuvoq finskeq tusaamasaq. Mumitroldit pillugit allannikuuvoq.
Tove Jansson on tunnettu suomalainen kirjailija. Hän on kirjoittanut muumeista.
24
Mumidalimiittut kikkuunersut nalunngiligit?
Finlandi pillugu ilisimasaqarpit?
Tunnetko sinä Muumilaakson hahmoja?
Tiedätkö muuta Suomesta?
Finlandi
Foto/ Myndir/ Asseq/ Valokuva/ Guvvieh: S1: Posti 1987 - commons.wikimedia.org + Maxpixel.net S4: TUBS - commons.wikimedia.org S6: Maarit Ignatius-Kuittinen - pixabay.com + Soerfm - commons.wikimedia.org S8: S. Nielsen S10: John Carkeet - flickr.com S12: Kremlin.ru S14: Danuta Niemiec - pixabay.com + commons.wikimedial.org + NTNU - flickr.com S16: The Society of Swedish Literature in Finland - flickr.com + Helsinki University Library - commons.wikimedia.org S18: Maxpixel.net S20: Akseli Gallen-Kallela (1865-1931) - Sammon puolustus 1896 S22: Per Olov Jansson + Tove Jansson - commons.wikimedia.org S24: fi.wikipedia.org
© 2019 atlantbib.org
X