Mielenterveys Pohjoismaissa
Mielenterveys Pohjoismaissa

Kirkkokadun koulo, Erdal Ungdomskole, Søndermarksskolen, Skúlin við streymin, Brattebergsskolan - Unge sprogpiloter i Norden, Askøy 2024

3
4

YK asetti vuonna 2015 17 maailmanlaajuista tavoitetta. Tässä kirjassa olemme keskittyneet tavoitteeseen numero 3. Maailmanlaajuisten tavoitteiden tarkoitus on, että jokainen maa ottaa lähtökohdakseen omat olosuhteensa ja prioriteettinsa edistääkseen tavoitteiden saavuttamista.

Play audiofile 5
6

Maailmanlaajuinen tavoite numero 3 pyrkii varmistamaan terveellisen elämän ja edistämään hyvinvointia kaikille kaikissa ikävaiheissa. Tässä kirjassa olemme ottaneet lähtökohdaksi suomalaisen "Må bra -käsi" -konseptin.

Play audiofile 7
8

Mieli ry on julkaissut “Voi hyvin” -käden, johon kuuluu viisi sormea. Peukalo on uni ja lepo. Etusormi on ravinto ja säännölliset ruokailut. Keskisormi on suhteet ja tunteet. Nimetön on liikunta ja kehotuntemus. Pikkurilli on vapaa-aika ja luovuus.

Play audiofile 9
10

"Må bra handen" auttaa nuoria tunnistamaan ja hallitsemaan omia tunteitaan tehokkaammin. Se tarjoaa konkreettisia työkaluja stressin ja ahdistuksen hallintaan arjessa. Lisäksi se vahvistaa itsetuntoa ja auttaa parantamaan yleistä hyvinvointia.

Play audiofile 11
12

Hyvä yöuni on tärkeää, jotta voimme hyvin ja tunnemme olomme mukavaksi. Kun nukkuu tarpeeksi, pysyy terveenä. Uni auttaa kehoa lepäämään ja korjaamaan itseään. Aivot tarvitsevat tauon, jotta ne voivat muistaa asioita. Tutkimukset osoittavat, että teini-ikäiset Pohjoismaissa nukkuvat vähemmän kuin he tarvitsisivat.

Play audiofile 13
14

Pohjoismaissa ollaan hyvin tietoisia nuorten tietokoneiden, tablettien ym. käytöstä juuri ennen nukkumaanmenoa. Siksi suositellaan, että laitteet sammutetaan tuntia ennen nukkumaanmenoa. Huono tai liian vähäinen uni voi myös johtua kokeisiin liittyvistä huolista, stressistä ja yksinäisyydestä.

Play audiofile 15
16

Terveelliset ruokailutottumukset ovat tärkeitä, jotta voimme hyvin ja saamme tarpeeksi energiaa selviytyäksemme sekä koulusta että vapaa-ajasta. On tärkeää syödä monipuolista ruokaa ja syödä säännöllisesti; aamiainen, lounas, päivällinen ja pari välipalaa. Nykyään monet nuoret syövät liikaa karkkia, virvoitusjuomia ja makeisia, mikä ei ole hyväksi terveydelle.

Play audiofile 17
18

Pohjoismaissa suurin osa nuorista syö vähintään kolme ateriaa päivässä. Ruotsissa ja Suomessa kaikille oppilaille tarjotaan koulussa lämmin lounas joka päivä. Norjassa, Tanskassa ja Färsaarilla lapset tuovat kouluun eväät. Jotkut oppilaat jättävät aamiaisen väliin, ja monet kertovat syövänsä makeisia päivän aikana.

Play audiofile 19
20

Suurin osa Pohjoismaiden nuorista kokee vaikeuksia puhua tunteistaan kenellekään. Färsaarilla, Norjassa ja Tanskassa tehdyn tutkimuksen mukaan yli puolet nuorista ei puhu kenellekään siitä, miten he voivat.

Play audiofile 21
22

Norjassa on perustettu MOT. MOT kouluttaa opettajia ja vanhempia oppilaita käsittelemään tunteitaan ja sanomaan mielipiteensä.

Play audiofile 23
24

Liikunta on tärkeää mielialallesi, koska se tekee sinut iloisemmaksi ja vähemmän stressaantuneeksi. Liikunta auttaa sinua myös nukkumaan paremmin, käsittelemään stressiä paremmin, tuntemaan olosi itsevarmemmaksi ja tapaamaan uusia ihmisiä. Lyhyesti sanottuna liikunta pitää sekä kehosi että mielesi tasapainossa.

Play audiofile 25
26

Tutkimuksemme 7.–9. luokkien vanhimpien oppilaiden keskuudessa osoittavat, että useimmat, 59,6%, harrastavat liikuntaa 3 tai useammin viikossa. Suosituimmat aktiviteetit ovat jalkapallo, käsipallo ja kuntosaliharjoittelu. Ruotsissa ja Suomessa salibandy on myös hyvin suosittua, ja Färsaarilla 15% oppilaista harrastaa soutua vapaa-ajallaan.

Play audiofile 27
28

Eri pohjoismaissa ei ole ongelmia keksiä luovaa tekemistä vapaa-ajalla. Osa nuorista harrastaa liikuntaa ja osa esimerkiksi musiikkia ja sosiaalista mediaa (Tiktok, Snapchat).

Play audiofile 29
30

Monet nuoret osallistuvat myös vapaaehtoistoimintaan tai luoviin harrastuksiin, kuten maalaamiseen, kirjoittamiseen tai käsitöihin. Vapaa-aika tarjoaa mahdollisuuden tutkia omia kiinnostuksen kohteita ja kehittää uusia taitoja, mikä on tärkeää henkilökohtaisen kehityksen kannalta.

Play audiofile 31
32

Nuoret voivat edistää muiden nuorten elämänlaatua antamalla toisilleen työrauhaa, sisällyttämällä kaikki mukaan, olemalla sosiaalisia, ystävällisiä, välittämällä toisista ja kysymällä, miten he voivat, sekä auttamalla, kun voivat.

Play audiofile 33
34

Nuoret voivat myös saada toisensa voimaan paremmin syömällä lounasta yhdessä ja varmistamalla, ettei kukaan istu yksin, olemalla muiden kanssa välitunneilla, kutsumalla toisia mukaan vapaa-ajan harrastuksiin, auttamalla toisiaan vähentämään ruutuaikaa ja sen sijaan viettämään aikaa yhdessä.

Play audiofile 35
Mielenterveys Pohjoismaissa

Foto/ Myndir/ Asseq/ Valokuva/ Govvá/ Guvvieh/ Nuotraukos/ Fotod/ Bil/ Photo:
S1+6+10+24+34: Unge sprogpiloter i Norden
S4: Globalgoals.org
S8: ©mieli.fi 
S12: vectorportal.com
S14: freeimageslive.co.uk
S16+21: Mohamed Hassan - pxhere.com
S18:  Steen Roar Hillebrecht - commons.wikimedia.org
S22: Regine Oen Hatten - commons.wikimedia.org
S26: FBC DRACI Říčany - flickr.com
S28: Benjamin Lehman - pexels.com
S30: Pxhere.com
S32: NTL.no
Forrige side Næste side
X