sv
Ujaasiffimmut uterit
Oqaatsit
allanngortiguk
allanngortiguk
svPlast i havet - (FN17 Globala målen)
Muovia meressä (FN17 Maapallon tavoitteet)
Freja Nicolajsen, Emma Gade og Stine Sørensen - Vonsild Skole
Nutserisoq: Emma, Amanda, Jenny, My, Clara & Miranda - S:t Olofsskolan
4
Plast är ett stort problem i världshaven. Det är ca 8 miljoner ton plast, som hamnar i havet varje år. Man förväntar sig att om 10 år så kommer det leda till att det är 16 miljoner ton om året.
Muovi on valtamerten suuri ongelma. Mereen joutuu n. 8 miljoonaa tonnia muovia vuodessa. Uskotaan, että 10 vuoden päästä siellä on vuosittain 16 miljoonaa tonnia päästöjä.
6
Av de 8 milioner ton plast som slutar i havet sjunker 70% av det till botten. Snart kan det vara mer plast än fisk i havet.
Niistä 8 miljoonasta tonnista muovia, jotka tulevat mereen, vajoaa 70 % pohjaan. Kohta siellä saattaa olla enemmän muovia kuin kaloja meressä.
8
På Jyllands västkust i Danmark flyter det in över 1000 ton plast varje år.
Tanskassa, Jyllannin rannikolla, huuhtoutuu joka vuosi yli 100 tonnia muovia maihin.
10
När plastet ligger i havet gör solens UV strålar plasten spröd. Då blir plasten lätt och blir till sist till mikroplast, som man inte kan se. Det försvinner aldrig.
Auringon UV-säteet tekevät muovista hauraan, muovin lojuessa meressä. Silloin muovi hajoaa palasiksi ja muuttuu lopulta mikromuoviksi. Muovi ei katoa koskaan.
12
Plast håller i lång tid, för det blir till mikroplast. Något plast håller i 500 år, för det blir till mikroplast.
Muovi on pitkäkestoista, koska siitä tulee mikromuovia. Jotkut muovit kestävät 500 vuotta, koska ovat muuttuneet mikromuoviksi.
14
Omkring 100000 däggdjur och sköldpaddor och 1 miljon havsfåglar dör varje år på grund av plast. De tror ofta att att plast är mat. 95% av alla havsfåglar har små bitar plast i magen.
Noin 100 000 nisäkästä ja kilpikonnaa ja miljoona merilintua kuolee joka vuosi muovin takia. Eläimet luulevat usein, että muovi on ruokaa. Merilinnuista 95% on pieniä muovinpalasia vatsassaan.
16
Mikroplast är mycket farligare än när det finns större bitar av plast. Alla djur i havet kommer nämligen att absorbera mikroplast i vattnet.
Mikromuovi on paljon vaarallisempaa kuin muovi suurina paloina. Kaikki meressä elävät eläimet tulevat saamaan mikromuovia elimistöönsä.
18
När djur äter plast så hamnar mikroplasten i den mat vi äter från havet. Därmed kommer den plast vi slänger på jorden i värsta fall i våra egna magar.
Kun eläimet syövät muovia, mikromuovi päätyy ruokaan, jota saamme merestä. Tässä tapauksessa maahan heittämämme muovi, päätyykin pahimmasssa tapauksessa omiin vatsoihimme.
20
Forskare har kommit fram till att plast ofta kommer från människor, de bor 50 km från kusten, eftersom plasten blåser runt och ner i havet.
Tutkijat ovat huomanneet, että muovit tulevat usein ihmisiltä, jotka asuvat 50 km päässä rannoilta, koska muovi kulkee tuulen mukana ja joutuu mereen.
22
Globala målet 14 handlar bl.a om att dra ner på föroreningen i havet. Tänker du över vad du gör med ditt plastavfall, när du slänger bort det?
Maailman 14 tavoitteessa on mm. kyse meren saastumisen vähentämisestä. Ajatteletko, mitä muovijätteellesi tapahtuu, kun heität sen pois.
Plast i havet - (FN17 Globala målen)
Foto/ Myndir/ Asseq/ Valokuva/ Guvvieh: S1: photolib.noaa.gov S4: Brian Merrill - pixabay.com S6: Kevin Krejci - flickr.com S8: Sandra Altherr - pixabay.com S10: Kein - commons.wikimedia.org S12: MaxPixel.net S14:Stefan Leijon - flickr.com S16: Thue - commons.wikimedia.org S18: John Brookes - pixabay.com S20: RitaE - pixabay.com S22: Globalgoals.org
© 2019 atlantbib.org
X