Skipta um
tungumál
Play audiofile
Saepmie
Saamenmaa

Tone Marie Larsen & Anita Dunfjeld Aagård

þýtt á finnska frá Katja Rantala
Lesið af: Jonna Dunfjeld Mølnvik
Lesið af: Veronica Zinovjev Härkävehmaan Koulu
3
4

Saepmie dajve gusnie saemieh aerpievuekien mietie orreme Nöörjesne, Sveerjesne, Såemesne jïh Russlaantesne.


Play audiofile

Saepmie (Saamenmaa) on alue Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Venäjällä, jossa saamelaiset ovat perinteisesti asuneet.


Play audiofile 5
6

Saemieh aalkoealmetjh juktie saemieh lin daennie dajvesne goh gånkah jïh staati åejvieh laanti rastah nænnoestin. Nöörjen Maadth-laake jeahta staate Nöörje göökte almetje-tjïerti laantine dorjesovveme.


Play audiofile

Saamelaiset ovat alkuperäiskansa, koska he asuivat alueella silloin kun kuninkaat ja maiden johtajat piirsivät Pohjoismaiden rajat. Norjan perustuslaissa sanotaan, että Norjan valtio on perustettu kahden kansan, norjalaisten ja saamelaisten, maalle.


Play audiofile 7
8

Ij daejrieh man gellie saemieh veartanisnie, men veanhta medtie 50-80 000 saemieh. Dejstie medtie 2000 Russlantesne, 7000 Såevmesne, 17 000 Sveerjesne jïh 40 000 Nöörjesne.


Play audiofile

Ei tiedetä, paljonko saamelaisia maailmassa on, mutta arvioidaan että heitä on 50 – 80000. Heistä noin 2000 asuu Venäjällä, 7000 Suomessa, 17 000 Ruotsissa ja 40 000 Norjassa.


Play audiofile 9
10

Gååvnesieh 9 ovmessie saemien gïelh. Dej gïeli gaskem jïjnjh joekehtsh guktie barre dah lihkemes sinsitnien gïelide guarkah. Joekehtsh åarjelsaemien jïh noerhsaemien gïeli gaskem ånnetji goh daaroen jïh islaanten gïeli gaskem.


Play audiofile

On olemassa yhdeksän eri saamen kieltä. Kielten välillä on niin paljon eroja, että vain lähimmät ymmärtävät toisiaan. Erot eteläsaamen ja pohjoissaamen välillä ovat kuin erot norjan ja islannin välillä.


Play audiofile 11
12

Saemien vaarjoeh, gapta/gåptoe, vuesehtieh gubpede båetieh jallh gubpede fuelhkie båata. Saemieh gaptam nuhtjieh dovne gosse maam joem heevehtieh, gosse gïe joe juvlelge, tjåanghkojne jïh gosse sijhtieh vuesiehtidh gïeh leah.


Play audiofile

Saamelaisten vaatteet, saamenpuvut, osoittavat mistä perheet ovat kotoisin. Saamenpukuja käytetään sekä juhlissa että hautajaisissa, kuten myös kokouksissa ja silloin, kun halutaan näyttää kuka on.


Play audiofile 13
14

Saemien saevege tjåenghkies gaajhkide saemide. Dah njieljie klaerieh vuesiehtieh saemieh 4 laantine årroeh. Rööpses klaerie edtja dållem vuesiehtidh, kruana eatnemem, viskes biejjiem jïh plaave tjaetsiem. Gievlie edtja biejjiem jïh askem vuesiehtidh.


Play audiofile

Saamen lippu on kaikkien saamelaisten yhteinen lippu. Lipun neljä väriä kuvaavat saamelaisten neljää asuinmaata. Punainen väri symbolisoi tulta, vihreä väri luontoa, keltainen aurinkoa ja sininen väri vettä.
Ympyrä symbolisoi aurinkoa ja kuuta.


Play audiofile 15
16

Saemiej åålmegebiejjie goevten 6.biejjien. Dam biejjiem veeljeme juktie goevten 6. biejjien jaepien 1917 voestes aejkien saemieh abpe Nöörjeste jïh aaj Sveerjeste Tråantesne tjåanghkenin saemiej reaktaj bïjre digkiedidh.


Play audiofile

Saamelaisten kansallispäivä on 6. helmikuuta. Tämä päivä valittiin, koska 6. helmikuuta 1917 saamelaisia koko Norjasta ja muutamia Ruotsista kerääntyivät ensimmäistä kertaa kokoukseen Trondheimiin, keskustellakseen saamelaisten oikeuksista.


Play audiofile 17
18

1900 jaepiej åvtelistie idtjin saemieh seamma reaktah utnieh goh daelie. Nöörjesne voejhkelin saemieh daarojne darjodh juktie ussjedin meehti barre akte gïele, akte almetjetjïerte jïh akte kultuvre Nöörjesne årrodh, dïhte daaroen gïele jïh kultuvre.


Play audiofile

1900-luvun alussa saamelaisilla ei ollut samoja oikeuksia kuin heillä nykyään on. Norjassa viranomaiset yrittivät tehdä saamelaisista norjalaisia, koska heidän mukaan Norjassa ei voinut olla enempää kuin yksi kieli, yksi kansa ja yksi kulttuuri.


Play audiofile 19
20

Daelie gellie saemien maanah åadtjoeh saemien skuvlesne lïeredh jïh radiosne maahta saemien musihkem goltelidh. Guvvesne Gånka Harald jïh krovnprinse Håkon Magnus Saemiedigkiem Nöörjesne rihpestieh.


Play audiofile

Nykyään monet saamelaiset lapset voivat opiskella saamea koulussa ja radiosta voi kuulla saamelaista musiikkia. Kuvassa kuningas Harald ja kruununprinssi Håkon Magnus avaavat Norjan Saamelaiskäräjät.


Play audiofile 21
22

Saemiedigkieh gååvnesieh dovne Nöörjesne, Sveerjesne, Såevmesne jïh Russlantesne. Saemiedigkieh berkieh juktie saemieh edtjieh åadtjodh sijjen gïelem, sijjen kultuvrem jïh sijjen siebriedahke-jieledem gorredidh jïh evtiedidh.


Play audiofile

Sekä Norjassa, Ruotsissa, Suomessa että Venäjällä toimii Saamelaiskäräjät. Saamelaiskäräjien tehtävänä on hoitaa saamelaisten omaa kieltä ja kulttuuria sekä heidän yhteiskunnallisia asioita.


Play audiofile 23
24
Saepmie

Foto/ Myndir/ Asseq/ Valokuva/ Guvvieh/ Nuotraukos/ Photo:
S1: Yevgeny Pashnin - commons.wikimedia.org + Anita Dunfjeld Aagård
S1+24: Annamari Molnar - flickr.com
S4: Bff - commons.wikimedia.org
S6: Julia Velkova - commons.wikimedia.org
S8: Karin Beate Nøsterud - commons.wikimedia.org
S10: Ningyou - commons.wikimedia.org 
S12+20: Sámediggi Sametinget - flickr.com
S14: Jeltz - commons.wikimedia.org
S16: Schrøderarkivet/Sverresborg - commons.wikimedia.org
S18: Nasjonalbiblioteket - commons.wikimedia.org
S22: Illustratedjc - commons.wikimedia.org
Forrige side Næste side
X