Skipta um
tungumál
Play audiofilefi
Saamit nunaat
Saamenmaa

Tone Marie Larsen & Anita Dunfjeld Aagård

þýtt á finnska frá Katja Rantala
3
4

Saamit nunaat tassaavoq Norgemi, Sverigemi, Finlandimi Ruslandimilu inissisimasoq.

Saepmie (Saamenmaa) on alue Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Venäjällä, jossa saamelaiset ovat perinteisesti asuneet.


Play audiofile 5
6

Saamit nunap inoqqaarivinik taaaneqartarput, tassa taamani  kunngiinit nunallu naalagaanit Nunat avannarliit killeqarfeqalersinneqarmat, tamaani tamaani najugaqarmata. Norgep tunngaviusumik inatsisaani allaqqavoq Norge nunanut marlunnut aveqqasoq, tassa Norgimiut nunaat aammalu Saamit nunaat.

Saamelaiset ovat alkuperäiskansa, koska he asuivat alueella silloin kun kuninkaat ja maiden johtajat piirsivät Pohjoismaiden rajat. Norjan perustuslaissa sanotaan, että Norjan valtio on perustettu kahden kansan, norjalaisten ja saamelaisten, maalle.


Play audiofile 7
8

Ilisimaneqanngilaq Saamit nunarsuatsinni qanoq amerlatiginersut. Ilimagineqarporli 50-80 000-nik missaannik saameqarnissaa. Taakkunannga 2000-it miss. Ruslandimi, 7000-it Finlandimi, 17 000-it Sverigemi 40 000-illu Norgemi.

Ei tiedetä, paljonko saamelaisia maailmassa on, mutta arvioidaan että heitä on 50 – 80000. Heistä noin 2000 asuu Venäjällä, 7000 Suomessa, 17 000 Ruotsissa ja 40 000 Norjassa.


Play audiofile 9
10

Saamit assigiinngitsunik qulingiluanik oqaaseqarput. Oqaatsit assigiinngissutaat amerlasuujupput, taamaallaat qanitariissut imminnut paasisinnaapput. Saamit kujataaneersut avannaaneersullu oqaasiisa assigiinngissutaat assersuunneqarsinnaavo, soorlu, Islandimiut oqaasii Norgimiulu oqaasiisa assigiinngissutaat.

On olemassa yhdeksän eri saamen kieltä. Kielten välillä on niin paljon eroja, että vain lähimmät ymmärtävät toisiaan. Erot eteläsaamen ja pohjoissaamen välillä ovat kuin erot norjan ja islannin välillä.


Play audiofile 11
12

Saamit atisaasa tujuuluisalu suminngaaneersuuneri ilaqutaaasalu suminngaaneersuuneri nalunaartarpaat. Saamit tujuulutik ullorsiornerminni ilisinerminnilu atortarpaat. Aamma ataatsimoornerni suminngaaneernertik paasitikkusukkaangamikku atortarpaat.

Saamelaisten vaatteet, saamenpuvut, osoittavat mistä perheet ovat kotoisin. Saamenpukuja käytetään sekä juhlissa että hautajaisissa, kuten myös kokouksissa ja silloin, kun halutaan näyttää kuka on.


Play audiofile 13
14

Saamit ataatsimut erfalasoqarput. Qalipaataasa assigiinngitsut sisamaasut nalunaarpaat Saamit nunani assigiinngitsuni sisamani najugaqarnerinik. Aappaluttoq innermut, qorsuk pinngortitamut, sungaartoq seqinermut tungujortorlu immamut ilisarnaataapput. Ammalortoq seqinermut qaammaammullu ilisarnaataapput.

Saamen lippu on kaikkien saamelaisten yhteinen lippu. Lipun neljä väriä kuvaavat saamelaisten neljää asuinmaata. Punainen väri symbolisoi tulta, vihreä väri luontoa, keltainen aurinkoa ja sininen väri vettä.
Ympyrä symbolisoi aurinkoa ja kuuta.


Play audiofile 15
16

Saamit ullorsiortarfigivaat 6.februar. Ulloq taanna toqqarneqarsimaneranut pissutaavoq, tassa 6.februar 1917-mi siullerpaamik saamit Norgemi tamaneersut saamit Sverigemeersut ilaai Trondheimimi ataatsimooqqaarmata, saamit pisinnaatitaaffiinik eqqartueqatigiinnermi.

Saamelaisten kansallispäivä on 6. helmikuuta. Tämä päivä valittiin, koska 6. helmikuuta 1917 saamelaisia koko Norjasta ja muutamia Ruotsista kerääntyivät ensimmäistä kertaa kokoukseen Trondheimiin, keskustellakseen saamelaisten oikeuksista.


Play audiofile 17
18

1900- kut aallartiilaaneranni saamit pisinnaatitaaffii ullumikkornit allaanerupput. Norgemi oqartussat saamit norgemiunngortikkumasimagaluarpaat isumaqaramik oqaatsit, inuiaat kulturilu Norgemi ataasiusariaqartut.

1900-luvun alussa saamelaisilla ei ollut samoja oikeuksia kuin heillä nykyään on. Norjassa viranomaiset yrittivät tehdä saamelaisista norjalaisia, koska heidän mukaan Norjassa ei voinut olla enempää kuin yksi kieli, yksi kansa ja yksi kulttuuri.


Play audiofile 19
20

Massakkut saamit meerartaat atuarfimmi saamisut ilinniartinneqartarput, aamma radiokkut saamit nipilersugaat tusarnaarneqarsinnaapput.  Assilissami takuneqarsinnaavoq Kong Harald aamma kronprins Håkon Magnus Sametingi ammaraat.

Nykyään monet saamelaiset lapset voivat opiskella saamea koulussa ja radiosta voi kuulla saamelaista musiikkia. Kuvassa kuningas Harald ja kruununprinssi Håkon Magnus avaavat Norjan Saamelaiskäräjät.


Play audiofile 21
22

Norgemi, Sverigemi, Finlandimi Ruslandemilu sametingeqarpoq. Sametingit oqaatsit, kulturi inuiaqatigiittullu inuunerup ineriartortinneqarnissai qulakkiissavai.

Sekä Norjassa, Ruotsissa, Suomessa että Venäjällä toimii Saamelaiskäräjät. Saamelaiskäräjien tehtävänä on hoitaa saamelaisten omaa kieltä ja kulttuuria sekä heidän yhteiskunnallisia asioita.


Play audiofile 23
24
Saamit nunaat

Foto/ Myndir/ Asseq/ Valokuva/ Guvvieh/ Nuotraukos/ Photo:
S1: Yevgeny Pashnin - commons.wikimedia.org + Anita Dunfjeld Aagård
S1+24: Annamari Molnar - flickr.com
S4: Bff - commons.wikimedia.org
S6: Julia Velkova - commons.wikimedia.org
S8: Karin Beate Nøsterud - commons.wikimedia.org
S10: Ningyou - commons.wikimedia.org 
S12+20: Sámediggi Sametinget - flickr.com
S14: Jeltz - commons.wikimedia.org
S16: Schrøderarkivet/Sverresborg - commons.wikimedia.org
S18: Nasjonalbiblioteket - commons.wikimedia.org
S22: Illustratedjc - commons.wikimedia.org
Forrige side Næste side
X