Takaisin hakuun
Vaihtaa
kieltä
kieltä
Sullernit
Insäkte
Ann Marie Munch
Käännetty: Ute Jessen
4
Sullerngit uumasuaraapput. Ilisarnaatai assigiinngitsut pingasuupput:
1: arfinilinnik nioqarput
2: qeratasuumik qaleruaqarput’
3: timaat pingasoqiusamik agguagaavoq (niaqoq, timeq, paperoq)
Insäkte san latje tiire än huum koon ja bai 3 ünlike kääre kåne
1: seeks biine
2: hard skelät büte aw e kroop
3 triidiilten kroop(hood, forderkroop, ääderkroop)
6
Orpippassuartigooruit uumasuaqqamik takussaatit, ilisarnaatit pingasut atorukkit paasissavat sorliunersoq.
Wan dü büte önjt hoolting bast än en latj tiir fanst, koost dü ma hilp foon jüheer liste gou rütfine, weer et en insäkt as.
8
Sullineq ippernaasinnaavoq, niviugaasinnaavoq, pakkalugaasinnaavoq allarpassuillu. Sullernit amerlanerit suloqarput. Ilaali naamik, soorlu kumaat.
Insäkte köön mage, fliige,schrubföögle än maning oudere weese. Da mååste insäkte hääwe wänge. Sam hääwe ours niinj, sü as tum baispal noope än lüs.
10
Sullineq mannioqqaartarpoq. Taava tukeraarngamik quperlunngoqqaartarput. Nerillutik nerillutik puulinngortarput kingusinnerusukkullu sullininngorlutik anillattarlutik. Assilissami takusinnaavat pakkalugaq mannimmiit inersimasunngortoq.
Dåt laawen foon insäkte fångt önj as en oi. Da mååste insäkte wårde dan tu larwe, wat ääse än ääse, bit ja jam ferpupe än tu leest as en wöksen insäkt rütkaame.Dåt bil wiset hü en schrubföögel ham foon en oi tu en ütwöksenen schrubföögel önjtwikelt.
12
Sullernit amerlanerpaartaat soorlu; pakkalukkat, igutsaat, mariehøne, uniaaluit taamaallaat aasami naammattuugassaasarput, tassa seqernup kissarnera timminissaminnut pisariaqartittaramikku.
Da maning ünlike insäkte sü as schrubföögle, bie, goodenshån än mage siie we fort mååst önj e samer. Da insäkte brüke e wårmde foon e san am ambaifliie tu koonen.
14
Tamakkua sullernit qatittuarpalaartut kimmaasullu iluaqutaagamik? Aap! Soorlu igutsaap sikkernerit kingunissaat miffigisaqattaarlugit siammartertarpaat, taamaalillutik orpiit naatitanik naasoqalersillugit.
San da latje sungere, bitende än steegende insäkte ouerhood tu en gåågen? Dåt swåår as gåns klåår JOO! Iinj bispal san da bie, wat üüs baie än fruchtbuume bestüwe, sü dåt deer lakere fruchte än baie for üs wåkse.
16
Mariehønip naatsiivitsinni orpiit piluttasa kumai nerisarpaat. Sullernillu uumasunut anginerulaartunut aamma pinngortitami nerisassaapput. Timmiaaqqat aasami sullinernik nerisaqartarput.
Goodenshån hilpt üs önj e tün ma en ääs da bleeslüs foon de bleese foon da buume. Da insäkte san uk fouder for maning grutere tiire önj e natör. Jü troosel laawet önj e sam uk foon insäkte.
18
Sullernit pingaaruteqarput, taamaattumik paarissavagut. Tamatta ikioqatigiissinnaavugut, soorlu naatsiivitsinni kingunissaliortunik naatsitsinnaavugut, Sullernit hoteliliuussinnaavatit manniliorfissaannik.
Insäkte san wichtii än deeram schan we gödj aw ja awpååse än enarken koone deerbai hilpe. Ine önj dan äine tün koost dü t.b. rouse saie, wat for insäkte gödj san än dü koost baie- än fruchtbuume ploonte. Dü koost uk en insäkthotel bage, weer da insäkte jare oie leede koone än jam fersteege koone.
20
FN-p anguniagassaani nr 15 nunami uumassuseqarnerup illersorneqarnissaa pineqarpoq. Sullernit illersorneqarnissaat pingaaruteqarpoq naatitanik uumasunillu anginerusunik peqartuarniarutta.
Bai et FN wråålsmüülj 15 gungt et deeram dåt laawen awt lönj tu schöölen. Dåt as was en säker wichtii da insäkte tu schöölen, wan we hål fruchte aw e buume än grute tiire önj e wråål behüülje wan.
22
Wat tånkst dü, wat kööst dü düünj am aw da insäkte awtupååsen?
Sullernit
Foto/ Myndir/ Asseq/ Valokuva/ Govvá/ Guvvieh/ Nuotraukos/ Fotod/ Bil/ Photo:
S1: Thomas Bresson - snl.no
S4+6+18: Pxhere.com
S8: Rawpixel.com
S10: Science Photo Library, NTB - NDLA.no
S12: Erik Karits - pexels.com
S14: Malene Thyssen - commons.wikimedia.org
S16: Nikolett Emmert - pexels.com
S20: Verdensmaal.org
S22: Siga - Commons.wikimedia.org
© 2024 atlantbib.org
X