Tilbake til søk
Skift
språk
språk
Plastikk i havet - (FNs Bærekraftsmål)
Muovia meressä (FN17 Maapallon tavoitteet)
Freja Nicolajsen, Emma Gade og Stine Sørensen - Vonsild Skole
Oversatt til finsk av Emma, Amanda, Jenny, My, Clara & Miranda - S:t Olofsskolan
4
Plastikk er eit stort problem i verdshava. Det er ca. 8 mill. tonn plastikk som ender i havet hvert år, og ein ventar at det kan bli 16 millioner tonn i året om ti år.
Muovi on valtamerten suuri ongelma. Mereen joutuu n. 8 miljoonaa tonnia muovia vuodessa. Uskotaan, että 10 vuoden päästä siellä on vuosittain 16 miljoonaa tonnia päästöjä.
6
Av dei 8 millionane tonn med plastikk som endar i havet årleg synk 70% av det til botnen. Snart kan det vere meir plastikk enn fisk i havet.
Niistä 8 miljoonasta tonnista muovia, jotka tulevat mereen, vajoaa 70 % pohjaan. Kohta siellä saattaa olla enemmän muovia kuin kaloja meressä.
8
På den jyske vestkysten av Danmark skyller det over 1000 tonn plast i land kvart år.
Tanskassa, Jyllannin rannikolla, huuhtoutuu joka vuosi yli 100 tonnia muovia maihin.
10
Når plastikk ligg i havet gjør solas UV- strålar plastikken sprø. Då går plastikken lett i stykker og blir til slutt til mikroplast som ein ikkje kan sjå. Det forsvinn aldri.
Auringon UV-säteet tekevät muovista hauraan, muovin lojuessa meressä. Silloin muovi hajoaa palasiksi ja muuttuu lopulta mikromuoviksi. Muovi ei katoa koskaan.
12
Plastikk held lengje før det blir til mikroplast. Noko plastikk held i 500 år før det blir til mikroplast.
Muovi on pitkäkestoista, koska siitä tulee mikromuovia. Jotkut muovit kestävät 500 vuotta, koska ovat muuttuneet mikromuoviksi.
14
Omkring 100.000 pattedyr og skildpadder og 1 million sjøfugl døyr kvart år på grunn av plast. Dei trur ofte at plastikk er mat. 95% av alle sjøfuglar har bitte små plastikkbitar i magen.
Noin 100 000 nisäkästä ja kilpikonnaa ja miljoona merilintua kuolee joka vuosi muovin takia. Eläimet luulevat usein, että muovi on ruokaa. Merilinnuista 95% on pieniä muovinpalasia vatsassaan.
16
Mikroplast er mykje farligare enn når det er store bitar plastikk. Alle dyr i havet kjem nemleg til å ta opp mikroplast frå vatnet.
Mikromuovi on paljon vaarallisempaa kuin muovi suurina paloina. Kaikki meressä elävät eläimet tulevat saamaan mikromuovia elimistöönsä.
18
Når dyr et plast endar mikroplasten i sjømaten vi et. Dermed kjem plasten vi kastar på land i verste fall til å ende i våre eigne magar.
Kun eläimet syövät muovia, mikromuovi päätyy ruokaan, jota saamme merestä. Tässä tapauksessa maahan heittämämme muovi, päätyykin pahimmasssa tapauksessa omiin vatsoihimme.
20
Forskarar har funne ut at plastikk ofte kjem frå menneske som bur 50 km frå kysten, fordi plastikken bles rundt og ned i havet.
Tutkijat ovat huomanneet, että muovit tulevat usein ihmisiltä, jotka asuvat 50 km päässä rannoilta, koska muovi kulkee tuulen mukana ja joutuu mereen.
22
Bærekraftsmål 14 handlarmellom anna om å redusere forureininga av havet. Tenkjer du over kva som skjer med ditt plastavfall når du kastar det?
Maailman 14 tavoitteessa on mm. kyse meren saastumisen vähentämisestä. Ajatteletko, mitä muovijätteellesi tapahtuu, kun heität sen pois.
Plastikk i havet - (FNs Bærekraftsmål)
Foto/ Myndir/ Asseq/ Valokuva/ Guvvieh: S1: photolib.noaa.gov S4: Brian Merrill - pixabay.com S6: Kevin Krejci - flickr.com S8: Sandra Altherr - pixabay.com S10: Kein - commons.wikimedia.org S12: MaxPixel.net S14:Stefan Leijon - flickr.com S16: Thue - commons.wikimedia.org S18: John Brookes - pixabay.com S20: RitaE - pixabay.com S22: Globalgoals.org
© 2019 atlantbib.org
X