is
Tilbake til søk
Skift
språk
språk
isPlast í hafi- (FN17 Heimsmál)
Muovia meressä (FN17 Maapallon tavoitteet)
Freja Nicolajsen, Emma Gade og Stine Sørensen - Vonsild Skole
Oversatt til finsk av Emma, Amanda, Jenny, My, Clara & Miranda - S:t Olofsskolan
4
Plast er útbreitt vandamál í höfum heimsins. Hvert ár enda um 8 milljónir tonna plast í hafinu. Eftir um 10 ár búast menn við að um 16 milljón tonn endi í hafinu.
Muovi on valtamerten suuri ongelma. Mereen joutuu n. 8 miljoonaa tonnia muovia vuodessa. Uskotaan, että 10 vuoden päästä siellä on vuosittain 16 miljoonaa tonnia päästöjä.
6
Af þeim 8 milljónum tonna plasts, sem endar árlega í hafinu sekkur um 70% af því til botns. Í framtíðinni verður sennilega meira plast í hafi en fiskur.
Niistä 8 miljoonasta tonnista muovia, jotka tulevat mereen, vajoaa 70 % pohjaan. Kohta siellä saattaa olla enemmän muovia kuin kaloja meressä.
8
Á vesturströnd Jótlands, í Danmörku, skolast á hverju ári rúmlega 1000 tonn af plasti á land.
Tanskassa, Jyllannin rannikolla, huuhtoutuu joka vuosi yli 100 tonnia muovia maihin.
10
Þegar plast liggur í hafi gera útfjólubláu geislar sólarinnar plastið stökkt. Plastið brotnar auðveldlega og að lokum verður það að plastögnum sem maður sér ekki. Það hverfur aldrei.
Auringon UV-säteet tekevät muovista hauraan, muovin lojuessa meressä. Silloin muovi hajoaa palasiksi ja muuttuu lopulta mikromuoviksi. Muovi ei katoa koskaan.
12
Plast helst í langan tíma áður en það verður að plastögnum. Sumt plast heldur sér í 500 ár áður en það verður að plastögnum.
Muovi on pitkäkestoista, koska siitä tulee mikromuovia. Jotkut muovit kestävät 500 vuotta, koska ovat muuttuneet mikromuoviksi.
14
Um 100.000 spendýr og skjaldbökur og 1 milljón sjófugla deyja árlega vegna plasts. Þau halda oft að plastið sé matur. Um 95% sjófulga er með agnarsmáar plastagnir í maga.
Noin 100 000 nisäkästä ja kilpikonnaa ja miljoona merilintua kuolee joka vuosi muovin takia. Eläimet luulevat usein, että muovi on ruokaa. Merilinnuista 95% on pieniä muovinpalasia vatsassaan.
16
Plastagnirnar eru hættulegri en þegar plaststykkin eru stærri. Öll dýr í hafinu munu nefnilega innibyrða plastagnir úr vatninu.
Mikromuovi on paljon vaarallisempaa kuin muovi suurina paloina. Kaikki meressä elävät eläimet tulevat saamaan mikromuovia elimistöönsä.
18
Þegar dýr borða plast enda plastagnirnar í matnum sem við borðum. þess vegna kemur það plast sem við hendum á jörðina til með að enda í okkar eigin maga.
Kun eläimet syövät muovia, mikromuovi päätyy ruokaan, jota saamme merestä. Tässä tapauksessa maahan heittämämme muovi, päätyykin pahimmasssa tapauksessa omiin vatsoihimme.
20
Fræðimenn hafa fundið út að plast kemur oft frá þeim sem búa um 50 km frá ströndinni, því plastið fýkur og endar í hafinu.
Tutkijat ovat huomanneet, että muovit tulevat usein ihmisiltä, jotka asuvat 50 km päässä rannoilta, koska muovi kulkee tuulen mukana ja joutuu mereen.
22
Heimsmarkmið 14 fjallar m.a. um að minnka mengun í hafinu. Hugsar þú um hvað þú gerir við plastið þegar þú hendir því?
Maailman 14 tavoitteessa on mm. kyse meren saastumisen vähentämisestä. Ajatteletko, mitä muovijätteellesi tapahtuu, kun heität sen pois.
Plast í hafi- (FN17 Heimsmál)
Foto/ Myndir/ Asseq/ Valokuva/ Guvvieh: S1: photolib.noaa.gov S4: Brian Merrill - pixabay.com S6: Kevin Krejci - flickr.com S8: Sandra Altherr - pixabay.com S10: Kein - commons.wikimedia.org S12: MaxPixel.net S14:Stefan Leijon - flickr.com S16: Thue - commons.wikimedia.org S18: John Brookes - pixabay.com S20: RitaE - pixabay.com S22: QuinceMedia - pixabay.com
© 2018 atlantbib.org
X